Se olisi sitten taas joulukuun ensimmäinen päivä ja ensimmäinen kalenterin luukku avattu. Niin tänä vuonna saimme Dobbyn kanssa tyytyä vain kuvakalentereihin. Meille on kuulemma varattu paikka maatalous näyttelyn possu osastolle. Se johtuu kyllä takuulla Dobbyn porsasmaisesta röhkimisestä enemmän kuin paksusta ulkomuodostani, sillä olenhan minä keskimittainen ja sopusuhtainen. Siitä voi kiittää emännän diet…..
Ariel: Et vie sitä läppäriä!!
Emäntä: Pysyhän Ariel asiassa! Me sovittiin, et tarina on jouluinen.
Ariel: Jahas… Jahas. Miten olisi sitten tarina emännästä
jammailemassa kulkusten tahdissa?!
Emäntä: *Huokaus* Sä olet toivoton tapaus!
Ariel: Jos ruokakuppini saa vähän enemmän täytettä saattaa
tarinat saada toisenlaisen suunnan.
Emäntä: Onko tämä nyt uhkailua vai kiristystä?!
Ariel: Saat ihan itse päättää! 😝
Emäntä: Ehkäpä Dobby hoitaa nämä postaukset.
Ariel: Ei siltäkään ilmaisia tarinoita heru.
Emäntä: Miksi mä en ylläty?! Onhan teidän onnettomien
lempijoululaulukin Sika….