Heikun keikun

 Heissan!

Onnistuu se minultakin tälläinen näppäimistön paukuttelu. Päätin tulla itse tänne ja esittäytyä, olen siis Keeshond nimeltäni Eerondal Up The Best tuttavallisemmin Dobby. Muutin tähän uuteen kotiin kesäkuussa ja alussa oli melkoinen koti-ikävä, mutta siitä on selvitty. Jatkossa en ehkä tule tänne kovin usein tarinoimaan jätän sen Ariel-tädin harrastukseksi. Minä olen enemmän kiinnostunut Tokosta kuin tietokoneilusta, mutta suosikkilajinsa saa jokainen pitää omanaan. Nyt tulin vain tarkistamaan ettei ole mitään isompia pullisteluja kustannuksellani tehnyt ja hyvältähän tuo kannaltani näytti. Emännän osalle ei voi sanoan samaa, mutta en puutu Arielin ja emäntänsä väleihin... Minä piinaan jatkossa tuota perheen kuopusta ja vähän ehkä muutakin perhettä jyrsimällä kaikkea kiellettyä. Ei viitsi paljastaa koko totuutta jätetään jotain salaisuuksia leijumaan ilmaa. 

Kesä terveisin Dobby 

Kutsumattomia vieraita

 Hei taas!

Heti kun silmäsi käännät ja raahaat luusi sisälle niin jo vain sitten ollaan siellä paistattelemassa päivää ilman lupaa. Emäntä yritti ikkunasta esitellä mikä siellä pihalla nukkuu, mutta taitanee olla aika vajaa päinen, kun kuvittelee mun kiipeävän siitä pienestä kolosta ulos jahtamaan tällä helteellä jotain kaniineita. Ja sitten kun niitä jahtaan on huuto sen mukainen... Päättäisi nyt saako niitä jahdata vai ei!? Pupeltakoot minun puolestani naamaan kaikki mitä löytää en aio alkaa hikoilemaan mokoman olion takia. Emäntä voi itse laittaa höpinää töppösiin ja pinkoa crocsit sutien sen perässä tuonne pusikkoon punkkien syötiksi. Mä sanoudun tällä kertaa irti tästä sopimuksesta. 

Miksi aina minä?!

Hei vaan kaikki!

Kesäinen tervehdys täältä paahtavasta helteestä keskeltä pentulandiaa. Emäntä joutui pentu vahdiksi, kun kuopus lähti kaverille ja arvatkaa vaan kenen niskaan tämä homma delegoitiin? Just näin, laiskimus madosemus kaatoi koko hela hoidon mun niskaan... Täällä sitä sitten ollaan neulatyynynä ja otetaan piikkien iskuja vastaan. Korvaan saisi laitettua kohta läjäpäin killuttimia on ne niin hyvin porattu täyteen reikiä. Ja mitä tekee emäntä istuu sohvalla näpyttelee tietokonetta ja nauraa. Voitte uskoa, että tämän kärsimys teatterin hän vielä maksaa. Opetan ensin pennulle pari uutta tempp..... auuuuts! Joo antaa sittenkin olla opetukset ettei kaadu pilkka omaan nilkkaan! 

Suomen suurin vesikuppi

 Hei taas!

Helle ei ota helpottaakseen ja sitä helpottamaan emäntä ja isäntä osti mulle Suomen suurimman vesikupin tai niin mä ainakin luulin... Ha, haa, sehän olikin uima-allas ja ihan ikioma! Ei tarvitse enään istua autossa ja odotella siellä, koska löytyy sopiva lätäkkö missä pulahtaa vaan voin hilpaista takapihalle omaan altaaseen. Emäntä kyllä katui jo ostostaan, koska hiekkaa on kuulemma tullut jo nuppikuormallinen... mitä sekin sitten tarkoittaa, kun muutaman hassun rikkakihvelillisen on kantanut ulos. Iloa siitä on kyllä ollut ja paljon, kun elohopea kipusi parhaimmillaan 33 asteeseen. Alkaa olla tukalat oltavat turkin alla sen vaan sanon. Emäntä on kiukkuinen helteestä ja pentu vielä enemmän sillä kun tuota karvaa on enemmän kuin mulla. Syksyä nyt vaan odotellessa! 

Elämä jatkuu kaikesta huolimatta

 Chilin poismeno jätti suuren aukon sydämiimme vaikka herra itse olikin kovin pieni. Elämän on kuitenkin jatkuttava niin vaikeaa, kun se välillä surun keskellä onkin. Emäntä oli luvannut kuopukselle oman koiran, kun Chilistä aika jättää. Chili oli viimeisen vuoden ajan sen verran huono kuuloinen ja näkökään ei ollut ennallaan, että kaikenlaisen treenaamisen joutui jättämään. Emäntä kyllä harkitsi välillä vakavasti ostavansa hänelle uudet kuulottimet ja vievänsä hänet kakkula ostoksille, mutta jätti sentään toteuttamatta uhkauksensa. Keväällä alkoi sitten uuden pennun etsintä ja rotua emäntä mietti pitkään. Ensimmäiseksi pennuksi 13-vuotiaalle hän joutui tarkkaan harkitsemaan mikä olisi sopiva rotu. Lopulta pitkien harkintojen jälkeen emäntä päätyi Keeshondiin. Hänellä oli samanlainen itsellä nuorena, joten rotu oli ennestään tuttu, vaikka nykyisin rodulla tavataan perinnöllisiä tauteja, joista silloin kukaan ei vielä puhunut mitään. Seuraavana alkoi sitten kasvattajan etsintä. Emäntä oli yhteydessä rotuyhdistykseen saaden sieltä ohjeita ja soitteli eri kasvattajille ja lopulta päätyi varmasti parhaaseen mahdolliseen siitä ei ole epäilystäkään. =) Niinpä sitten eräänä viikonloppuna he pakkasivat itsensä autoon ja suunnistivat katsomaan pentua. Kuten arvata saattaa, niin yksi Ariel ei mahtunut mukaan vaan hänet jätettiin julmasti kotiin mököttämään hoitajan kanssa. Kuvia ja tarinoita sain kuulla tästä reissusta. Kuulemma oli kiva leikkikaveri tulossa... no päätelkää kuvista itse. 

Surun kevät oli meillä

                         Kummisetä rakas poistui keskuudestamme 10.4.2021. Ikävä on suuri! 😭 

                                                       Chili 21.10.2006-10.4.2021