lauantai 21. elokuuta 2021

Poseerausta kameralle

 Voiko siis typerämpää touhua olla kuin joutua poseeraamaan emännälle? Ei auttanut edes se, että hän onnistui hajottamaan kameransa, vaan kaivoi jonkun Aatamin aikaisen pokkarikameran ja ei kun  kuvaushommiin. Piti istua ja maata, näyttää söpöltä ja suloiselta olla paikoillaan eikä saanut hengittääkään, kai... tai siltä se ainakin kuulosti käskyn jaossa?! Emäntä sai kuvansa ja siinä silmän räpäyksessä otin hatkat. Olin näkevinäni, että isännän menevän makkarapaketti kainalossaan kohti takapihaa ja ei kun perään. Voi surkeus, se osoittautui vain toiveajatteluksi näin kyllä isännän, mutta en jälkeäkään makkarasta. Ainoa hyvä puoli tässä oli ettei Dobby välttynyt kuvaus sessiolta, vaan emäntä käskytti kuopuksen ja pennun mukaan kuvauksiin. Tasapuolisuus ennen kaikkea, eikös vaan! =)

Kesäterkuin Ariel







sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Heikun keikun

 Heissan!

Onnistuu se minultakin tälläinen näppäimistön paukuttelu. Päätin tulla itse tänne ja esittäytyä, olen siis Keeshond nimeltäni Eerondal Up The Best tuttavallisemmin Dobby. Muutin tähän uuteen kotiin kesäkuussa ja alussa oli melkoinen koti-ikävä, mutta siitä on selvitty. Jatkossa en ehkä tule tänne kovin usein tarinoimaan jätän sen Ariel-tädin harrastukseksi. Minä olen enemmän kiinnostunut Tokosta kuin tietokoneilusta, mutta suosikkilajinsa saa jokainen pitää omanaan. Nyt tulin vain tarkistamaan ettei ole mitään isompia pullisteluja kustannuksellani tehnyt ja hyvältähän tuo kannaltani näytti. Emännän osalle ei voi sanoan samaa, mutta en puutu Arielin ja emäntänsä väleihin... Minä piinaan jatkossa tuota perheen kuopusta ja vähän ehkä muutakin perhettä jyrsimällä kaikkea kiellettyä. Ei viitsi paljastaa koko totuutta jätetään jotain salaisuuksia leijumaan ilmaa. 


Kesä terveisin Dobby 




torstai 15. heinäkuuta 2021

Kutsumattomia vieraita

 Hei taas!

Heti kun silmäsi käännät ja raahaat luusi sisälle niin jo vain sitten ollaan siellä paistattelemassa päivää ilman lupaa. Emäntä yritti ikkunasta esitellä mikä siellä pihalla nukkuu, mutta taitanee olla aika vajaa päinen, kun kuvittelee mun kiipeävän siitä pienestä kolosta ulos jahtamaan tällä helteellä jotain kaniineita. Ja sitten kun niitä jahtaan on huuto sen mukainen... Päättäisi nyt saako niitä jahdata vai ei!? Pupeltakoot minun puolestani naamaan kaikki mitä löytää en aio alkaa hikoilemaan mokoman olion takia. Emäntä voi itse laittaa höpinää töppösiin ja pinkoa crocsit sutien sen perässä tuonne pusikkoon punkkien syötiksi. Mä sanoudun tällä kertaa irti tästä sopimuksesta. 



maanantai 12. heinäkuuta 2021

Miksi aina minä?!

Hei vaan kaikki!

Kesäinen tervehdys täältä paahtavasta helteestä keskeltä pentulandiaa. Emäntä joutui pentu vahdiksi, kun kuopus lähti kaverille ja arvatkaa vaan kenen niskaan tämä homma delegoitiin? Just näin, laiskimus madosemus kaatoi koko hela hoidon mun niskaan... Täällä sitä sitten ollaan neulatyynynä ja otetaan piikkien iskuja vastaan. Korvaan saisi laitettua kohta läjäpäin killuttimia on ne niin hyvin porattu täyteen reikiä. Ja mitä tekee emäntä istuu sohvalla näpyttelee tietokonetta ja nauraa. Voitte uskoa, että tämän kärsimys teatterin hän vielä maksaa. Opetan ensin pennulle pari uutta tempp..... auuuuts! Joo antaa sittenkin olla opetukset ettei kaadu pilkka omaan nilkkaan! 





sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Suomen suurin vesikuppi

 Hei taas!

Helle ei ota helpottaakseen ja sitä helpottamaan emäntä ja isäntä osti mulle Suomen suurimman vesikupin tai niin mä ainakin luulin... Ha, haa, sehän olikin uima-allas ja ihan ikioma! Ei tarvitse enään istua autossa ja odotella siellä, koska löytyy sopiva lätäkkö missä pulahtaa vaan voin hilpaista takapihalle omaan altaaseen. Emäntä kyllä katui jo ostostaan, koska hiekkaa on kuulemma tullut jo nuppikuormallinen... mitä sekin sitten tarkoittaa, kun muutaman hassun rikkakihvelillisen on kantanut ulos. Iloa siitä on kyllä ollut ja paljon, kun elohopea kipusi parhaimmillaan 33 asteeseen. Alkaa olla tukalat oltavat turkin alla sen vaan sanon. Emäntä on kiukkuinen helteestä ja pentu vielä enemmän sillä kun tuota karvaa on enemmän kuin mulla. Syksyä nyt vaan odotellessa! 






lauantai 10. heinäkuuta 2021

Elämä jatkuu kaikesta huolimatta

 Chilin poismeno jätti suuren aukon sydämiimme vaikka herra itse olikin kovin pieni. Elämän on kuitenkin jatkuttava niin vaikeaa, kun se välillä surun keskellä onkin. Emäntä oli luvannut kuopukselle oman koiran, kun Chilistä aika jättää. Chili oli viimeisen vuoden ajan sen verran huono kuuloinen ja näkökään ei ollut ennallaan, että kaikenlaisen treenaamisen joutui jättämään. Emäntä kyllä harkitsi välillä vakavasti ostavansa hänelle uudet kuulottimet ja vievänsä hänet kakkula ostoksille, mutta jätti sentään toteuttamatta uhkauksensa. Keväällä alkoi sitten uuden pennun etsintä ja rotua emäntä mietti pitkään. Ensimmäiseksi pennuksi 13-vuotiaalle hän joutui tarkkaan harkitsemaan mikä olisi sopiva rotu. Lopulta pitkien harkintojen jälkeen emäntä päätyi Keeshondiin. Hänellä oli samanlainen itsellä nuorena, joten rotu oli ennestään tuttu, vaikka nykyisin rodulla tavataan perinnöllisiä tauteja, joista silloin kukaan ei vielä puhunut mitään. Seuraavana alkoi sitten kasvattajan etsintä. Emäntä oli yhteydessä rotuyhdistykseen saaden sieltä ohjeita ja soitteli eri kasvattajille ja lopulta päätyi varmasti parhaaseen mahdolliseen siitä ei ole epäilystäkään. =) Niinpä sitten eräänä viikonloppuna he pakkasivat itsensä autoon ja suunnistivat katsomaan pentua. Kuten arvata saattaa, niin yksi Ariel ei mahtunut mukaan vaan hänet jätettiin julmasti kotiin mököttämään hoitajan kanssa. Kuvia ja tarinoita sain kuulla tästä reissusta. Kuulemma oli kiva leikkikaveri tulossa... no päätelkää kuvista itse. 



Surun kevät oli meillä

                         Kummisetä rakas poistui keskuudestamme 10.4.2021. Ikävä on suuri! 😭 

                                                       Chili 21.10.2006-10.4.2021




lauantai 13. maaliskuuta 2021

Zzzzzzzzz...

 Mun uusi unimaski ei haittaa vaikka vähän aurinko paistaisikin. Hyvin maittoi uni näin kaikenlaisia ihania unia jauhelihasta ja makkarakaupasta. Uni katkesi kun kummisetä tuli ja vei oman unilelunsa pois. Hän on kovasti pihi leluistaan ja pienoinen mökkinsä on usein niin täynnä kaikkia pehmoleluja etten tajua miten mahtuu itse sinne sekaan. Hauskinta on seurata, kun hän alkaa petaamaan sitä sekametelisoppaa. Mökki menee välillä kyljeltä toiselle niin kova myllerrys siellä käy. Emäntä tuskaili, kun oli jälleen yksi tyyny mennyt atomeiksi ja täytteet oli pitkin olohuonetta. Lienee sitten mukavaa tuo emännän rooli. 



keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Minäkö hätäinen

 Minäkö nopea liikkeissäni? Emäntä ei pysynyt kameransa kanssa perässä millään ja tuli kaunis kuva minusta, eikö totta? Onneksi on tälläiset kuulottimet niin ei tullut pelkkää maisemakuvaa. Emäntä oli kerrassaan iloinen ja sanoi, että toista yhtä hankalaa kuvattavaa on kuulemma vaikea löytää. Taidan tietää kyllä parikin sellaista jos ei minussa ole tarpeeksi haastetta. Kummisetä tykkää usein esitellä vain takapuoltaan ja sisko ei sitäkään, niin että en ole omasta mielestäni vielä edes hankala. Omia kuvia emäntä ei suostu esittelemään, vaikka olen sitä tasavertaisuuden nimissä yrittänyt pyytää. Ei kuulemma onnistu ainakaan tässä elämässä. 







sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Matkalla kiinaan

Emäntä tänne jotain piilotti olen siitä aivan varma... Näin kun se tonki täällä jotain ja nyt haluan löytää sen. Makkaraa, juustoa eipäs vaan lumipallo sehän se olikin vai matkustaisinko kiinaan. Kohta tekee taas kevät tuloaan ellei sitten tule takatalvi. Samapa se tosin kummisetä ei suostu pakkasilla tulemaan ulos, joten on leikkikavereista ollut vähän puutetta. Emäntä taas on huono leikkikaveri tällä hetkellä. Sisko sitä auttoi kuperkeikan tekemisessä ja ristiluun murtuman takia välttelee liukkaita paikkoja, joten leikkikaveria ei nyt saa hänestäkään vielä. Toivoo lumien sulamista, että päästäisiin taas metsään kävelemään. Ei nyt ole uskaltanut edes keppostella sen kanssa saattaa tietää huutia. Ihan vaan vähän yritin aamulla rusakkoa etsiä, mutta eipä sitä ole vähän aikaan näkynyt. 





keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Heikun keikun

 Heips kaikki karvaiset ja karvattomat ystäväni!

Se on sitten tammikuu vaihtunut helmikuuksi ja lunta on saatu tänne Etelä-Suomeenkin. Mikä nautinto heti uimisen jälkeen maailman parasta päästä pomppimaan hankeen. Emännälle en ole päässyt antamaan lumipesuja vielä, mutta yritystä on ollut. Tosin siinä kävi vanhanaikaisesti ja lumipesut tuli omaan kirsuun. Harmillista ettei kummisetä viihdy kauan ulkona, joten leikkikavereista on ollut hiukan pulaa. Emäntä on sellainen tosikko ettei sen kanssa viitsi kauan leikkiä. Vetelee purut sieraimeen pienemmästäkin asiasta, jos nyt ehdin ripeä kinttuisena leluihin käsiksi ennen häntä niin saattaa mököttää siitä monta tuntia. Joskus on annettava sen voittaa ihan perhesovun takia. 

Mukavaa kevään alkua kaikille! 




maanantai 21. joulukuuta 2020