Ariel: Emäntä herää! Herää nyt äkkiä!
Emäntä: Anna mä nukun nyt edes tämän yhden ainoan kerran.
Ariel: Ei kun ylös mun on päästävä ulos ihan heti. YLÖÖÖS!
Emäntä: Kai sen on pakko…
Ariel: Mennään jo tai pääset siivoamaan.
Emäntä: Hopiti hop nyt siellä pusikossa mä haluan nukkumaan,
koska huomenna on leivontapäivä enkä jaksa, jos en saa nukuttua.
(Pusikosta kuuluu piereskelyä ja mutinaa)
Ariel: Saattaa olla et siihen leivontapäivään tulee
pienoinen muutos.
Emäntä: Mitä sä mutiset siellä? Ala tulla jo!
Aamulla tapahtunutta:
Emäntä: Mihin ihmeeseen mä nyt sen piparitaikinan laitoin?
Onko joku nähnyt?
Ariel: *Piereskelee*
Emäntä: Mene muualle haisemaan siitä. Mä en löydä koko
kulhoa.
Ariel: Katso tarkemmin vaan. *Röyh*
Emäntä: Tämä kulho on tyhjä! Sitäkö se viime öinen oli ja
tämä haju. Ikkunat auki mä pyörryn kohta! Kuinka sä kehtaat?
Ariel: Ihan helposti. Ne tulee ulos lupaa kysymättä.
Emäntä: Ei naurata! Millä mä nyt ne piparit leivon?
Ariel: En tiedä, mutta enemmän kiinnostaa millä mä mun
peräpään tukin?
Emäntä: Sitä olisi ehkä kannattanut miettiä hiukan
aikaisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti